Matkailun ihmemaa?

19.03.2019

Viime aikoina olemme saaneet lukea kansainvälisistä lehdistä useita uutisointeja, joiden mukaan Suomessa ja varsinkin Lapissa on ollut tänä talvena ruuhkaa maailmantähdistä. Se, mikä näissä uutisissa on hienointa, ne pohjaavat poikkeuksetta julkkisten omiin somepäivityksiin ja selfieihin. Hiljaisena tunnetun kansamme suurin matkailuvaltti voikin yllättäen olla puhtaan ilman ja kauniiden maisemien ohella vaitiolo. Meillä saa käydä rauhassa kylässä, ilman että lörpöttelemme sen kaikille. Tämä, jos mikä, on huippusaavutus somen kulta-aikana.

Suomi on saanut hienoa mainosta maailmalla muutenkin. Kiinassa ja Japanissa näytetään paikallisten supertähtien tähdittämiä elokuvia ja TV-sarjoja, jotka on kuvattu Suomessa. Toki Lappi ja revontulet ovat aasialaisille ”se juttu”, mutta myös Helsinki tarjoaa ihmeelliset neljä vuodenaikaa – ja erityisesti Helsingin kesä on kuvauksellisen kaunis ja yöt ihmeellisen valoisia.

Elokuvantekijöiden mukaan Helsinki on ihanteellinen kuvauspaikka juuri kauneutensa ja turvallisuutensa vuoksi. Liikkuminen on vaivatonta ja liikenne selkeää. Helsingissä kuvatessa filmille kertyy väkisinkin kotimaista tuotesijoittelua, kun vastaan tulee joka mutkassa suomalaista designia, huonekaluja, muotia ja lasia. Suomalaiset eivät nimittäin lukitse niitä vitriiniin, vaan ne ovat arkisessa käytössä. Varsinkin japanilaiset tunnistavat tuotteet hyvin ja ne kuuluvat omalta osaltaan Suomesta haluttaviin asioihin.

Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet omalta osaltaan suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Esimerkiksi Slush on vetänyt pääkaupunkiimme jo useana vuonna tuhansia vierailijoita. Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.

Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista valonpilkahduksista huolimatta - Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta - merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista. Meidän on myös valmistauduttava kansainvälisten osaajien tuloon maahamme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja, jotta sopeutuminen uuteen maahan olisi perheille mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.

Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä Helsingistä vahvasti asukkaidensa näköistä kaupunkia yhdessä tekemisen kulttuurin avulla. Se on lanseerannut maailmantoimivinkaupunki.fi sivuston, johon kuka tahansa voi kertoa maaliskuun loppuun asti omat ideansa siitä, miten Helsingistä sellainen saadaan. Kyse on pienen budjetin kokeilusta, jolla haetaan ideoita Helsingin kehittämiseksi. Osallistuvassa budjetoinnissa on puolestaan vuosittain käytössä 4,4 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Ideat kerätään OmaStadi-verkkopalvelussa. Yhdessä tekemisen meininki ja asukkaiden kuuleminen lisää Helsingin houkuttelevuutta millä tahansa kansainvälisellä mittarilla.

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat osaltaan etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua. Matkailumme peruspilareihin kuuluvat myös kohtuulliset liikkumisen kustannukset ja hyvä saavutettavuus. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on lisäksi kehittämisen varaa. Koululaisten kesälomamien ajankohta vaatii myös päivitystä ja kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.

Naisen paikka

10.03.2019

1800-luvun kansallisromanttisessa Suomessa nojasimme sääty-yhteiskuntaan, eikä siihen kuulunut demokratia tai tasa-arvo. Naisille oli tarjolla kapea rooli. ”Luonnonjärjestykseen” pohjaava yhteiskunnallinen asema, jossa avioliitto oli naisen ainoa odotusarvo. Naisten odotettiin olevan kuuliaisia, kestävän loputtomat raskaudet ja pitävän sen jälkeen lapset elossa. Kirjoittamiseen, lukemiseen tai muuhun opiskeluun ei ollut aikaa tai voimia. Jos nainen oli niin onnekas, että oli saanut käydä kouluja, itsesensuuri toimi hyvin ja hän vaikeni seurakunnassa. Luonnollisesti nainen oli täysin riippuvainen miehensä palkasta. 

Fredrika Runeberg katsoisi ihaillen tämän päivän naisia. Olemme keskimäärin miehiä koulutetumpia ja meillä on käytössämme omat rahat. Merkillinen ristiriita on se, että naisten työllisyys Suomessa on huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy romanttisesti tasa-arvon mallimaana. 

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Naiset kuitenkin luopuvat edelleen työurastaan miehiä useammin ja jäävät kotiin. Elämme vuotta 2019, mutta se ei näy yhteiskuntamme sukupuolittuneissa rakenteissa ja asenteissa.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa. Isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Suomen työelämä kaipaa lisää tällaisia joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. 

Nykyinen perhevapaajärjestelmämme syrjii naisten lisäksi myös miehiä. Nykymuodossaan kotihoidontuki vähentää äitien työllisyyttä. On kaikkien etu, että myös isät pääsevät osallistumaan enemmän lastensa elämään. Isät vaikuttavatkin olevan valmiita muutokseen. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita. Vanhempainvapaaseen tulee määrittää isäkiintiö, joka vahvistaa isän oikeutta jäädä perhevapaalle.

Tärkeintä on uudistaa perhevapaita tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tasaisempi vanhemmuuden vastuun jakautuminen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.

Ilmastonmuutos ja tytöt

28.02.2019

Tyttöjen oikeudet ja tasa-arvo kytkeytyvät moniin suurista globaaleista kysymyksistä. Ajankohtainen haaste ja tärkeä näkökulma tyttöjen oikeuksiin on ilmastonmuutos. Järjestimme Planin avustuksella Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa tilaisuuden, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen elämään maailmalla. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Tulevaisuudessa tilanne vakavoituu entisestään, jos emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta.

Tällä hetkellä ilmastonmuutos on vesittämässä niitä hyviä tyttöjen tasa-arvon kehitystuloksia, minkä eteen on tehty vuosia töitä. Koska kotitaloustyöt ovat yleensä tyttöjen ja naisten päävastuulla, aiheuttaa ilmastonmuutos ruoan ja puhtaan veden hankkimiselle isoja haasteita. Kun arki vaikeutuu, hengissä selviytymisen ja perheen ruokkimisen rinnalla opiskelut ja muut ”toissijaiset” asiat jäävät jalkoihin. Valitettavasti ilmastonmuutos edistää myös lapsiavioliittoja. Kun perheet köyhtyvät ja ruokaturva heikentyy, myös yhteiskunta ympärillä murenee ja kaikki on kaupan. Myös ihmisarvo. 

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja varsinkin jo valmiiksi kuritetuille alueille. Useiden arvioiden mukaan naisten ja lasten riski kuolla luonnonkatastrofeissa - kuten tsunameissa ja maanjäristyksissä - on korkeampi miehiin nähden. Miehet myös selviytyvät paremmin pitkistä pakolaismatkoista, toisin kuin naiset ja lapset, jotka ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle, väkivallalle ja ihmiskaupalle.

Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset säänvaihtelut uhkaavat nimenomaan tyttöjen elinympäristöä ja elämää. On kohtuutonta, että ilmastonmuutos osuu kovimmin niihin maihin, jotka ovat siitä vähiten vastuussa. Suomen kaltaisten vauraiden teollisuusmaiden on tässä kohtaa katsottava kiireesti peiliin ja käärittävä hihat. Asia on hyvin pitkälti meidän vastuullamme ja panostuksemme katastrofin estämiseksi on tehtävä nyt. Meidän on sitouduttava tiukemmin sekä henkilökohtaisella että poliittisella tasolla maapallon lämpenemisen rajoittamiseen. Meidän on myös tuettava niitä tahoja, jotka kulutusjuhlistamme maksavat kovaa hintaa. 

Vaikka kehittyvien maiden tytöt saattavat olla tämän hetkisten olosuhteiden uhreja, se ei tarkoita, että he pysyisivät uhreina ikuisesti. Tytöissä ja naisissa on valtava potentiaali, joka oikein kannustettuna ja tuettuna on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Tyttöihin panostettu tasa-arvotyö ja ilmastotoimet tukevat toisiaan ja parhaimmillaan edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Viinit maitokauppaan!

21.02.2019

Päättyvän vaalikauden leimaa-antaviin piirteisiin kuuluu monenlainen vapauksien lisääminen niin ihmisille kuin elinkeinotoimintaan. Meillä on ollut hallitus, joka on uskaltanut luottaa ihmisten järkeen ja omaan harkintaan kenties enemmän kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Näin voi sanoa, vaikka lopulta mitään kovin radikaalia ei norminpurun saralla olekaan tehty. Se kertoo suomalaisen järjestelmän jähmeydestä ja ehkä arkuudestakin. Pitkään on kuviteltu, että kaikki pitää säännellä viimeistä yksityiskohtaa myöten. Muutenhan joku voi tehdä elämässä vaikka virheen.

Alkoholipolitiikka on yksi tyypillisimmistä esimerkeistä tunkkaisesta virkamiesholhouksesta, joka on pitänyt tiukassa syleilyssään niin kansalaisia ja yrityksiä kuin poliittisia päätöksentekijöitä. Kokonaisuutena varsin pieniä muutoksia sisältänyt alkoholilain kokonaisuudistus kasvoi syksyn 2017 aikana suureksi draamaksi, joka huipentui äänestykseen kaupassa myytävien juomien prosenttirajasta. Hallituspuolueen kansanedustajana harvoin pääsee painamaan punaista nappia, mutta nyt niin saattoi tehdä, ja 0,8 prosenttiyksikön korotus voitti.

Suuren prosenttisodan varjoon jäi suuri joukko pieniä, mutta monille tärkeitä uudistuksia. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautuivat kokonaan ja anniskeluajoissakin tuli helpotuksia. Enää ei tarvitse jatkoaikaluvan vuoksi yrittää vakuuttaa virkamiestä, että pikkutuntien ohjelma on riittävän laadukasta, vaan pelkkä ilmoitus riittää. Ravintolasta saa myydä juomia myös ulos, mikä on periaatteellisesti merkittävä muutos, vaikkei kovin moni vielä olekaan tarttunut mahdollisuuteen. Juomavalmistajat saavat myydä omia tuotteitaan ilman vaatimusta näennäisestä elintarvikekioskista. Ja paljon muuta.

Korjattavaakin jäi. Esimerkiksi Ison Omenan Pien-olutkauppa joutui sulkemaan ovensa, kun vähittäismyyntiluvan ehtoihin jäi vaatimus elintarvikemyynnin osuudesta. Tämän korjaamiseksi on tehty lakialoite, joka on saanut kannatusta yli hallitus-oppositiorajojen. 

Nyt kun politiikassa on päästy ihmisiin luottamisen makuun, luonteva seuraava askel olisi tulevalla vaalikaudella vapauttaa viinit niin päivittäistavarakauppaan kuin ravintoloiden ulosmyyntiin. Tämä ei vaatisi kuin muutaman pienen muutoksen alkoholilakiin. Nostetaan kaupan vahvuusraja ensi alkuun esimerkiksi kuuteentoista, niin suurin osa viineistä saadaan sinne, minne ne kuuluvatkin, eli muiden elintarvikkeiden rinnalle. Samalla voidaan toteuttaa ”Lex Pien” ja luopua kokonaan keinotekoisista elintarvikevaatimuksista. Suomeen mahtuu myös palvelevia, asiantuntevia erikoiskauppoja. Lopullinen päämäärä on eurooppalainen normaali tilanne, jossa kaupan hyllyllä ovat kaikki juomat. Kauppa hoitaa ikärajakontrollin siinä missä Alko. Pelko pois!

Oma lukunsa on Suomen valtion käsittämätön venkoilu alkoholijuomien etämyyntiä koskevassa asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tällä kaudella kahdesti yrittänyt saada etämyynnin kielletyksi ja kahdesti se on törmännyt komission kantaan: Kielto ei käy. Ministeriö yrittää toimeenpanna etämyynnin kieltoa viranomaistoiminnalla ja pelotella etämyyjät oikeusjutuilla lopettamaan toimitukset Suomeen. Ollaan lähes laittomassa tilassa, ja asia vaatii selkeää ratkaisua. Malleja on kaksi: Joko komission malli, eli etämyynti toimituspisteisiin, tai sitten Ruotsin malli, joka perustuu veroedustajavelvoitteeseen ja mahdollistaa myös kotiinkuljetukset. Tässäkin asiassa voisimme olla eurooppalainen maa muiden joukossa. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.

Eläinsuojelussa on vielä paljon tehtävää

14.02.2019

Tänään Ystävänpäivänä julkaistiin Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton eläinpoliittisen kyselyn tulokset Eduskunnassa. Jokaista puoluetta oli pyydetty ilmoittamaan eläinpoliittiset näkemyksensä etukäteen tehdyssä kyselyssä.

Meillä kokoomuksen sisällä on erilaisia näkemyksiä eläinsuojelusta. Minulle oli tärkeää olla paikalla edustamassa puolueemme eläinsuojelijoita. Itse kannatan esimerkiksi turkistarhauksesta ja porsaiden kivuliaasta kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Onneksi asenteet muuttuvat laajemminkin kohti eläinystävällisempää suuntaa ja toivottavasti näin on myös jatkossa.

Henkilökohtaisesti olisin toivonut meiltä päättäjiltä enemmän uskallusta eläinsuojelulain uudistamisen suhteen - Suomella olisi ollut mahdollisuus nousta pohjoismaiselle tasolle suhteessaan eläimiin. Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista sisältää hyviäkin asioita, mutta paljon siitä myös puuttuu. On hyvä, että uuden lain nimi on nimenomaan laki eläinten hyvinvoinnista. Se on laajempi käsite kuin eläinsuojelu ja varmistaa, että eläinten kohdalla välitetään nimenomaan hyvinvoinnista, eikä vain sammutella tulipaloja eli suojella, kun vahinko on jo tapahtunut.

Aika on ajanut auttamattomasti turkistarhauksen ohi sekä maailmalla, että Suomessa. Kauppalehden tutkimuksen mukaan turkistarhaus on yksi heikoimmin tuottavista aloista Suomessa. Turkisalan tulos ja turkisten hinnat laskevat koko ajan. On täysin kohtuutonta tukea kannattamatonta toimintaa, joka tuottaa valtavaa kärsimystä sairaiksi jatkojalostetuille ketuille.

Olemme myös kissojen arvostuksessa edelleen käsittämätön takapajula. Suomessa hylätään tai tapetaan ei-toivottuna arvioiden mukaan noin 20 000 kissaa vuodessa ja vain joka kymmenes talteenottopaikkaan päätynyt löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa. Tällainen käytös on häpeällistä eikä kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite edistää vastuullista eläintenpitoa ja pitäisi säätää pakolliseksi samanaikaisesti sekä koirille että kissoille.

Olen hyvin iloinen siitä, että Kokoomuksen loppuvuodesta julkaistusta työstämästämme Kaupunkivisiosta löytyy oma kappale lemmikkieläimille, jossa ehdotetaan tunnistusmerkintää ja lemmikin rekisteröintiä käyttöönottoa kaikkien lemmikkien osalta. 

Erittäin hyvä uutinen eläinsuojelulle on ollut Helsingin poliisin perustama eläinsuojelurikoksiin erikoistunut yksikkö. On suotavaa, että tämä toiminta laajenisi koko Suomeen. Poliisin eläinsuojelurikosyksiköstä voisi tulla myös oikea taho pentutehtailun kuriin laittamiseksi. Siitä on jo hyviä esimerkkejä Helsingistä. 

Myös rajavalvontaa on tiukennettava ja laitettava Tori.fi sekä muut myyntiforumit parempaan valvontaan, jolloin pentutehtailun jälleenmyyntikanavat eivät rehota, kuten nyt. Eläinsuojelurikoksista saatavia tuomioita on kovennettava. Eläin ei ole esine, joka on korvattavissa uudella samanhintaisella, vaan elävä, tunteva olento, joka ansaitsee hyvän elämän.

Paljon on vielä töitä eläinsuojelun eteen tehtävänä. Työ jatkuu. Hyvää ystävänpäivää – myös eläinystävillemme!

Vielä kerran

07.02.2019

Suhtaudun kaikkeen, mitä teen, tunnollisesti ja intohimolla. Me poliitikot saamme todella paljon arvostelua osaksemme. Paljolti syystäkin. Suomalainen kulttuuri on sillä tavalla kova, ettei kiitosta usein muisteta sanoa, mutta virheitä tai toisenlaisia ratkaisuja tarkastellaan raastavastikin. Olen kipuillut asian kanssa ja perheeni on joutunut mukanaelämään kaikessa. Suoraan sanottuna minulle tuli uskonpuute työtäni kohtaan. 

Kun kerroin julkisesti, etten todellakaan tiedä, olenko enää vaaleissa ehdolla, sain niin valtavan määrän positiivista palautetta, että jouduin punnitsemaan ajatuksiani uudestaan. Tuntui hyvältä saada tietää, että äänestäjäni ovat seuranneet tekemääni työtä tarkkaan. Kansanedustajuushan on asiakaspalvelutyötä, jota ei tehdä yksin - vaan yhdessä.

Olen pohtinut paljon myös vaalirahoituksen keräämistä ja vaalikampanjointia - niistä on tullut melkoista kilpavarustelua. Olenkin ilokseni saanut äänestäjiltäni kannustusta lähteä vaaleihin ekologisesti ”nollabudjetilla”. En siis etsi sponsoreita, vaan innostusta, ideoita ja tsemppihenkeä. 

Näillä miettein päätin vielä kerran lähteä mukaan eduskuntavaaleihin. Olet lämpimästi tervetullut tiimiini!

#äiti #kansainvälinen #yhdenvertainen #avoin #liberaali #reilu #helsinkiläinen #jaana19

Metsästyskortitta metsästäminen sallituksi?

30.01.2019

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU:ssa tai kansallisesti säädetyiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Ilmastonmuutos kasvattaa haitallisten vieraslajien määrää myös Suomessa. Edellä mainitut vieraslajit aiheuttavat Suomen alkuperäiselle eläimistölle haittaa ja niiden torjunta suomalaisesta luonnosta on tärkeää. 

Tähän saakka vieraslajien metsästys on ollut metsästysluvanvaraista.  Lakiesityksen mennessä läpi, esimerkiksi supikoiran metsästykseen tarvittaisiin pelkkä maanomistajan lupa, eikä metsästyskorttia enää tarvittaisi. Muun muassa supikoiran metsästyksessä sallittaisiin perinteisessä metsästyksessä kiellettyjä keinoja. Tämä on huolestuttava tieto.

Eläinsuojelulaki 32§ velvoittaa, että ”eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.” Vaikka pyydystämisessä ja lopettamisessa tuleekin noudattaa eläinsuojelulakia, ei metsästyskortittomalla välttämättä ole kokemusta eläimen oikeaoppisesta pyydystämisestä, saati tämän kivuttomasta ja nopeasta lopetuksesta. Supikoira on helppo saada loukkuun, mutta sitä on vaikea tappaa muutoin kuin ampumalla. Lakiesitys ilman metsästyskorttia metsästämisestä saattaa muodostua vaaralliseksi pyydystäjälle sekä tämän ympäristölle ja aiheuttaa turhaa kärsimystä pyydystettävälle.

Metsästäjillä on yleensä hallussaan lajituntemus. Maallikko ei välttämättä osaa erottaa euroopan- ja kanadanmajavaa toisistaan, joten majavien pesät olisi vähintään turvattava. Toivottavaa olisi myös tarkentaa, saako vieraslajeja metsästää myös pesimäaikaan. Emon tappaminen aiheuttaisi poikasille nälkään nääntymisen ja näin ollen epäeettisen kuoleman.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta tiedotti vastikään, että vieraslajeihin lukeutuva piisamikanta on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt luontaisesti Suomesta. Sen levinneisyydestä toivotaan tutkimusta, jolla kannan häviäminen voitaisiin todeta. Sikäli kannattaa miettiä, onko metsästyslain muutoksessa tarpeen edes huomioida piisamia.

Useasta suunnasta on esitetty huolia lakimuutoksen pyyntimenetelmien ja keinojen osalta. Hätäisesti tulkittu lakimuutos saattaisi aiheuttaa hämmennystä ja näin ollen olisi epäselvää, kuka saisi metsästää mitä ja millä keinoin. EU ei ole määritellyt, miten haitallisten vieraslajien kantaa hoidetaan. Jätin asiaan liittyen tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa haluan vastauksen muun muassa siihen, miten eläinsuojelulaki tullaan huomioimaan metsästyslain muutoksen yhteydessä. 

Ekologisia akkuja

18.01.2019

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Hallituksen kansallinen Agenda2030-toimeenpano rakentuu kahden painopistealueen ympärille, joista toinen on hiilineutraali Suomi.

Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen ollaan nyt kohdentamassa 6 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli). Lisäksi akun hinnan on kuitenkin arvioitu putoavan lähes 80 prosenttia vuosien 2016 ja 2030 välillä.

Tarkoituksena on vähentää liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä, mutta vaihtoehtojen tulee olla ekologisesti kestävällä pohjalla. Suomalaisten autojen keski-ikä on korkea, 11,8 vuotta. Bloombergin artikkelin (https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-10-16/the-dirt-on-clean-electric-cars) mukaan sähköauton akun valmistus vastaa itsessään jopa dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksipäästöjä, koska akkutehtaat sijoittuvat maihin kuten Kiina, Saksa, Puola ja Thaimaa, joissa käytetään energian tuottamiseen paljon uusiutumatonta energiaa. Kun sähköautojen toimintamatkat kasvavat, niin samalla lisääntyvät päästöt akkujen valmistuksessa. On siis hyvä tarkastella ekologisuusväitteiden kokonaisuutta.

Litiumioniakun varassa liikkuva sähköauto on ajossa päästötön, mutta akun valmistaminen ei ole vielä ongelmatonta. Se tuottaa massiivisesti hiilidioksidipäästöjä sekä raaka-aineiden tuotannossa, että akun valmistuksen yhteydessä.

Akkuihin tarvittava malmin louhinta, jalostus ja kuljetus on itsessään vielä päästöpommi. Jatkojalostuksen kemialliset prosessit puolestaan vaativat valtavasti energiaa korkeiden lämpötilojen ja tuotteen kuivatuksen vuoksi. Erityisen ristiriitaista sähköautojen ekologisuudessa on tieto siitä, että akkutehtaat toimivat pääasiassa hiilivoimalla. Emme voi ulkoistaa ongelmiamme muihin maihin.

Toistaiseksi sähköautoa ekologisempaa olisi päivittää vanhasta bensiiniautosta bioetanoliauto. Vaikka biopolttoaine ja sekoitteet ovat hyvä väliratkaisu, niitäkään ei voi lisätä määräänsä enempää. Tarvitsemme lisää tutkimusta ja korkeaa osaamista, jotta siirtyminen sähkökäyttöön olisi mahdollisimman puhdasta. Onneksi akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Näin sähköauto olisi todellakin se ekologisin vaihtoehto ja vastaus Agenda2030-toimintaohjelmaan.